Eurooppa nukkuu, kun Kiina nousee

Pari viikkoa sitten kävelin kaupungin kadulla ja tajusin, millainen tylsimys olen. Suikkelehdin pari-kolmikymppisten kaupunkilaisten urahirmujen välissä ja tarkkailin kiireisiä kipittäjiä. Viimeisimmät yksilölliset trendikampaukset laitettuina, päällä vaatteet kuuminta kansainvälistä hottia ja kännykät minulle lähinnä haaveista tuttuja. Olin Kunmingissä, kiinalaisessa kuuden miljoonan asukkaan maakuntapääkaupungissa kaukana rannikkokiinalaisesta menestysvyöhykkeestä, mutta siltikin takapajulaa tunnuin täällä edustavan lähinnä minä.

Katunäkymän lisäksi myös tilastot todistavat, että Kiinan muutos on ollut vankka. Viime matkastani valtakuntaan on kaksi vuotta ja yksin sen jälkeen maan bruttokansantuote on noussut yli 16 prosenttia – kasvumäärä, johon Suomella voisi hyvin kulua vuosikymmen.

Tilastot todistavat vaurauden

Vaikka vauraus on jakaantunut epätasaisesti, sitä Kiinassa on. Kiina on esimerkiksi noussut maaksi, jossa myydään enemmän autoja kuin missään muussa maassa - jopa enemmän kuin Amerikassa. Se on noussut maailman suurimmaksi viejäksi. Internetin käyttäjiä maassa on jo aikansa ollut enemmän kuin missään muussa maailman maassa.

Kuluttavaa keskiluokkaakin maassa on jo enemmän kuin kaikkia asukkaita Yhdysvalloissa, vaikka keskiluokkaa köyhemmät ovatkin enemmistönä maassa vielä pari vuotta.

Kiina kätkee voimansa

Kiina ei huuda voimaansa ja vaurauttaan kuin venäläinen uusrikas yökerhossa vaan kiinalaiseen viisauteen kuuluu olla näyttämättä voimaansa ja opettaa muita aliarvioimaan kasvanut mahti. Maailman suurinta valuttavarantoa se kuitenkin käyttää juuri nyt ostaakseen paitsi raaka-ainelähteitä, myös omistusten tuomaa valtaa käytettäväksi tarvittaessa.

Kiinan toiminta vaikuttaa muuhun maailmaan jo nyt kivuliaastikin. Ihmisoikeuksien räikeät loukkaukset ja valtioterrorismi elävät ja voivat hyvin vaikkapa Sudanissa, Iranissa ja Guinessa, kiitos Kiinan tuen. Ja jos Taliban palaa valtaan Afganistanissa, kiinalaisen valtioyrityksen vähän aikaa sitten hankkimat oikeudet Aynakin kaivosalueeseen – maailman suurin hyödyntämätön kupariesiintymä – saa Kiinan takaamaan tulevaisuuden sielläkin kuinka kovalle diktatuurille tahansa.

Eurooppa uinuu

Kiinan nousun keskellä Eurooppa nukkuu untaan. Vaurauden imeytyessä Aasiaan Eurooppa ei enää pysty turvaamaan kasvuaan niin, että se voisi hoitaa köyhiensä asiaa muuten kuin velkarahalla. Se on tie, jonka päässä on hyvinvointivaltion hidas romahtaminen – ja silloin raskaimmat iskut kohdistuvat taas kerran yhteiskunnan heikoimpiin.

Kansainvälisessä politiikassa EU ei siirry puheista tekoihin vaan toivoo parasta, kun Euroopan naapurialueet epävakautuvat, kiitos Kiinan politiikan.

EU:n täytyy uudistua

Euroopan on siksi uudistuttava. Ensinnäkin kasvu pitää saada vauhtiin. Käytännön esteitä rajat ylittävässä yritystoiminnassa on edelleen valtavasti Euroopan sisällä – varsinkin pienyrityksiä koskevia – ja niitä täytyy purkaa. EU:n panostuksen tutkimus- ja kehitystyöhön on nostettava aiemmin sovittuun kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Peruskoulutuksen täytyy opettaa kaikki Euroopan lapset lukemaan ja kirjoittamaan omaa ja asuinmaansa lähes täydellisesti kieltä – tavoite, josta nyt jäädään varsinkin monilla siirtolaisalueilla kauaksi.

EU:n täytyy ylipäänsä kyetä tekemään päätöksiä. EU:n rakenteita on edelleen uudistettava. Yksimielisyyspäätöksistä on luovuttava ja lähes kaikissa kysymyksissä päätösten pitää syntyä jo silloin, kun niiden takana on sekä EU-jäsenmaiden että EU:n asukkaiden yksinkertainen enemmistö. Ja niin pitkälle pitää unionia tiivistää, että kansalaisille tulee siitä tuloksia. Kyllä, olen federalisti.

Niin, ja sitten ne pari käytännön asiaa. Kuinka moni koulunsa päättäneistä on opiskellut kiinaa? Kuinka moni myyntimies, lakimies ja kansalaisaktivisti pärjää neuvotteluissa kiinalaisten kanssa? Kuinka moni tutkija, toimittaja ja poliitikko tuntee Kiinan asiat? Eurooppalisella opetuksella ja tutkimuksella on valtavasti tekemistä, jotta tämä manner voi kohdata jo muuttuneen maailman.